Henric Carstens

Death1614
ProfessionHelsingin pormestari
Partner Anna Johanna Henricsdotter Vitticius
Child 1Ulrik Carstenius
Child 2Johanna Henriksdotter Carstenius
Child 3Anna Henriksdotter Carstenius
Child 4Henric Henrici Carstenius (1612)
RemarksSanottiin Helsingin pormestariksi 1608. Sai isältään Fredrikiltä äidinperintönsä n 1570 ja matkusti samana vuonna Ruotsiin yhdessä veljensä Joachimin kanssa. Henrik Carstenssia pidetään suvun suomalaisena kantaisänä, joka 1577 mainitaan yhtenä Helsingin 13:sta porvarista. Muuttanut pois Ruotsista Tallinnaan (Raval) ja sieltä Helsinkiin. Kuollut loppupuolella vuotta 1614.

Karsten-suvun kantaisä
Arvi Ilmoniemi
Karsten-sukua koskevassa selvityksessään (Släktbok II, varsinkin ss. 686-688) sen laatija pitää erittäin todennäköisenä, että esim. Porvoon kirkkoherran, myöhemmin Viipurin piispan Henrik Carsteniuksen (synt. 1612)isä oli n. 1615 kuollut Henrik Fredrikinpoika Carsten, joka mainitaan Helsingissä porvarina jo 1577 ja pormestarina 1608 ja jonka vaimo oli Helsingin pitäjän kirkkoherran tytär Anna Vitticius. Myöhemmin on ilmeisesti todettu vielä varhaisempikin esiintymisvuosi, nim. 1570 (Sukuyhdistysuutisia - Genos 1954: 3, s. 93) ja sen perusteella, mikäli tieto on oikea, voidaan edellyttää Henrik Carstenin syntyneen viimeistään 1540-luvulla.

On kuitenkin ilmeistä, että esim. Släktbokin selvityksessä on sulatettu yhdeksi kaksi eri henkilöä: vanhempi Henrik Carsten (jonka isännimi?) ja nuorempi Henrik Fredrikinpoika, joka toimi Vantaan Helsingin pormestarina 1631-34 (ks. esim. Helsingin kaupungin historia I, s. 244) ja eli vielä 1650 luvulla. Jälkimmäinen mainitaan asiakirjoissa yleensä sukunimettomänä, mutta hänen lapsensa käyttivat Carsten(ius) nimeä. Henrik Carsten ja Henrik Fredrikinpoika mainitaan erillisinä, samaan aikaan elävinä kuusivuotiskauden 1613-1618 käsittävässä veroluettelossa (VA, 483 Fj) ja juuri sen lähteen nojalla voidaan päätellä, että Henrik Carsten kuoli 1615, mahdollisesti jo 1614, koska talo oli autiona kuoleman johdosta viimeisten neljän vuoden ajan, mutta Henrik Fredrikinpoika jatkoi »olemistaan»koko ajan. Lisätodisteita saadaan eräistä Helsingin raastuvanoikeuden vv. 1659-60 pöytäkirjoista, jotka koskevat Helsingin pitäjässä olevan Kumtähden rälssitilan asioita, esim. 18/1 1660: Arvid Henrikinpojan (Tavast) leski Margareta oli jo 1603 pantannut mainitun tilan Henrik Carstenille; puhutaan myös varsinaisesta, 27/8 1606 päivätystä kauppakirjasta ja sitten huomautetaan 8/11 1615 merkitystä asiakirjasta »dehr wthj hon vpdrager samma (Gombtechtz frällse) godz sahl: Hindrich Fredrichsson medh samma wilkor som sahl: Hindrich Carsten de innhade»; 28/l 1660 mainitaan Henrik Fredrikinpojan tilit v:lta 1603-1654 ja 6/7 1655 laadittu panttikirja; pöytäkirjan 16/2 1660 mukaan kyseinen tila oli hänen hallussaan pantattuna v:sta 1624 lähtien.

Viralliset asiakirjat vaikenevat yleensä Henrik Fredrikinpojan sukunimesta. Niinpä sitä ei mainita esim. talon myyntiä koskevassa pöytäkirjassa (23/8 1658), jossa asianomistajana on poika, Porvoon kirkkoherra Henricus Carstenius. - On kuitenkin huomautettava vävyn, Turun professorin ja Taivassalon kirkkoherran Petrus Bergiuksen omaelämäkerrasta (KSV XXI, 1931), jossa hän mainitsee mm.: »Anno 1652 den 5 Feb. som war en Thorsdagh stogh (!) mitt bröllop i Åbo medh . . . Jungfru Elin Henrichsdotter Carsten, född i Helsingfors Stadh Åhr 1623 in Majo aff heedherlige och förnemblige föräldrar: Hennes fadher ähr den Ähreb: . . . Henrich Fredrichsson Carsten, fordom Borgmästare och förnembste Handelsman i Gamble Helsingfors. Hennes Modher ähr Anna Witika, Saligh Herr Henrichs fordom Kyrckieheerdes i Helsingfors dotter.» (Bergiuksen vaimo kuoli jo 2l/12 1652 tyttären synnytettyään)

Bergiuksen merkinnän ajankohtaisuutta ja todistusarvoa ei kannata kieltää. Sen mukaan Henrik Fredrikinpoika olisi ainakin hyväksynyt tuon (lastensa käyttämän) sukunimen; kenties hän ei kuitenkaan - siihen viittaavat edellä mainitut merkinnät - tuntenut sitä oikein omakseen, kotoisekseen. Bergiuksen ilmoittama anopin nimi kiinnostaa sikälikin [1], että teoksessa Helsingin kaupungin historia I (1950), s. 188 mainitaan Henrik Carstenin, siis Henrik vanhemman, vaimona Henrik Vitikan tytär Anna. Jos tämä tieto on oikea, jos siis Henrik Fredrikinpoika nai Carstenin lesken, oli esim. Kumtähden tilan panttaaminen jälleen seuraajalle varsin asianmukainen toimenpide. Jos taas Vitikka ei ollutkaan Carstenin vaimo, tulee yhä tärkeämmäksi kysymys mainittujen miesten mahdollisesta verisukulaisuudesta, ja sen asteesta. Vaikka suhde olisi ollut esim. enon ja sisarenpojan - tämä esitettäköön vain yhtenä mahdollisuutena -, on kyseisen sukunimen siirtyminen Henrik Fredrikinpojan lapsille edelleenkin selitettävissä. Hän itse vain ei kenties lainkaan ollut Karsten-suvun kantaisä, jos nimeä on pidettävä lähtökohtana.

Lopuksi vielä, pääasiasta poiketen, vähäinen lisä ja oikaisu Karsten-sukuja koskevien selvitysten (Sukukirja ja Släktbok) 2. tauluun. Edellä usein mainittu Henricus Carstenius merkittiin muka ylioppilaana Turun akatemian kirjoihin 1654, vieläpä Upsalan ylioppilasluetteloon 1666, vaikka toimi jo v. 1639 kirkkoherrana. Tässäkin on taas ilmeisesti pantu kahden Henrikin, isän ja pojan »ansioita» yhden nimiin. Poika puuttuu mainituista selvityksistä, mutta löytyy esim. Genealogia Sursillianasta (1850), s. 1340, jonka sijasta voidaan kuitenkin viitata suoraan »alkulähteeseen», nimittäin Terseruksen Sursilliana-laitokseen v:lta 1660, oikeammin ns. Codex Fahlanderiin [2], jossa Terseruksen redaktio on säilynyt - kaikesta päättäen - kutakuinkin muuttumattomana ja alkuperäisen laajuisena, enimmäkseen vailla myöhemmin tehtyjä lisäyksiä. Kyseisessä koodeksissa, joka osittain lienee jonkun 1700-luvun alkupuolella jäljentäneen teininkin käsialaa, on myös ilmeisiä kirjoitusvirheitä. Niinpä seuraavassa näytteessä (polvilukua osoittavat alkuperäiset kreikkalaiset kirjaimet on korvattu numeroilla):

4. Margareta Gabrielsdotter fick Henrich Skeppar, Borgm. i (Åbo), nu öf(we)r 80 åhr, ligger på Sotesängen. Deras barn

5. Margareta Skepper, fick M: Hinrich Castenium, nu Past: uti Borgo, hwickas barn

6. Henricus Castenius, St: Ab:

(6.) Margareta Castenia, fick Welam Jordan, nu fruu Christinae Horns Hoffmästare Slunagård

Helposti havaitsee, että tässä on edellä usein mainittu Carstenius kaksine 1. avioliitosta olevine lapsineen ja hänen appensa vaimoineen. Virhemerkintä Castenius on sisältynyt mahdollisesti jo Terseruksen laitokseen ja sittemmin joitakin teitä siirtynyt mm. Alceniukselle. Sen sijaan Jordan (pro Gordan) ja Slunagård (pro Runagård) ovat jäljentäjän virhelukemia. Toisaalta voidaan huomauttaa mm. Alceniuksen puuttuvasta ajoituksesta. Terserushan esittää v:n 1660 alussa toteamansa genealogisen »statuksen», hän liikkuu nykyisyydessä ja ilmaisee sen sanalla »nu», Alcenius taas ei Sursillianaansa kirjoittaessaan tuntenut tai käyttänyt hyväkseen Turun piispan laitosta, hänen tietolähteensä olivat jo turmeltuneitakin ja siten hän ilmoittaa esim. Turun iäkkäästä pormestarista: »som var Borgmästare i Åbo öfver 80 år». (Tieto tämän kuolinvuoteella makaamisesta on tipahtanut ehkä jo tien oheen; Carpelan, Åbo i genealogiskt hänseende, ilmoittaa Henrik Schäfer vanhemman syntyneen 1577 ja kuolleen 15.4.1660.)

Viitteet

[1] Huom. Vitik(k)a pro Vitticia. - Espoon käräjäpöytäkirjoissa 1685 ja 1690 mainitaan ent. luutnantti Aksel Henrikinpoika Viticka.

[2] Sven-Erik Åström, Ur Genealogia Sursillianas tillkomsthistoria. Historiska och litteraturhistoriska studier 27-28, ss. 382-424. Helsingfors 1952 (SSLS CCCXXXV); A. Ilmoniemi, Östen Sursillin avioton (?) poika ja hänen jälkeläistensä sukulaisuussuhteita, Genos 1950 s. 2-6.

Genos 29(1958), s. 19-21
"Vielä Henrik Fredrikinpoika Carsteniuksesta
J. Vallinkoski
Genoksen numerossa 113 (1958) Arvi Ilmoniemi on kiinnittänyt huomiota Karsten-suvun tähänastisissa selvityksissä olleeseen sekaannukseen, kun on merkitty kaksi henkilöä samaksi: vanhempi Henrik Carsten, kuollut luultavasti 1614 tai 1615 sekä Henrik Fredrikinpoika, Helsingin pormestari 1631-34, eli vielä 1650-luvulla. Ilmoniemi mainitsee lisäksi, että viralliset asiakirjat vaikenevat yleensä Henrik Fredrikinpojan sukunimestä, eikä asianomainen liene tunnustanut Carsten-sukunimeä omakseen. Henrik Fredrikinpojan kuolinvuotta ei myöskään selvästi mainita. Ilmoniemen tietojen mukaan hän on elänyt vielä 1654, mutta oli vainajana ilmeisesti jo elokuussa 1658.
Vähäisen lisätiedon antavat eräässä Turun väitöskirjassa olleet omisteet, dedikaatiot, jotka yleensäkin sisältävät ensiarvoisen tärkeitä henkilötietoja, joita Lagus ei ole käyttänyt läheskään tyhjentävästi hyväkseen.

Samuel Claudii Brenneruksen Eskil Petraeuksen johdolla julkaistuksi aijotussa väitöskirjassa, joka on painettu ilmeisesti syyskuussa 1657 ja jonka tarkastuspäiväksi on merkitty marraskuu, on dedikaatiot mm. Henricus Frederici Carsteniukselle, entiselle Helsingin pormestarille ja kauppiaalle, Porvoon khra Henricus H(enrici) Carsteniukselle, ylioppilas Ulricus Henrici Carsteniukselle sekä khra Claudius Martini Brennerukselle. Väitöskirjaa ei Petraeuksen kuoleman (26.9.) johdosta liene koskaan tarkastettu. On huomattava, että Petraeus toimi preeseksenä vielä piispaksi tultuaankin.

Tämä siis osoittaa, että Henrik Fredrikinpoika on todella tunnettu Carsteniuksen nimellä ja on ollut elossa vielä syksyllä 1657. Koska respondentin isä, Taivassalon rovasti Claudius Martini Brennerus esiintyy tässä kuten eräässä toisessakin väitöskirjassa (G. Alanus n:o 16, 1647) yhdessä Carsteniuksen kanssa, on ehkä jokin sukulaisuussuhde heidän keskensä, vaikka sitä ei tunneta.

Genos 29(1958), s. 81-82 "